Lauantaiaamuna käytin koirat lenkillä ja Eetu purki sillä välin leirin. Sen jälkeen ruokin koirat ja tehtiin omat aamutoimemme ja jätettiin Böda -camping taaksemme ja poistuttiin Öölannista.
Jatkettiin Kalmarista etelään ajaen E22 -tietä ja pysähdyttiin Karlskronassa. "Karlskronan laivastoasema yhdessä eräiden muiden kaupungissa sijaitsevien kohteiden kanssa kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon." (lähde: wikipedia).
Karlskronan keskustassa oli kauniita rakennuksia, paljon ihmisiä, jokin toritapahtuma ja jopa poneilla & aaseilla talutusratsastusta lapsille - mikä oli Kikistä todella jännää (ja ehkä vähän pelottavaakin). Käveltiin sitten hieman syrjemmäksi ja löydettiin jokin kiva puisto, josta koirat tykkäsivät enemmän kuin mukulakivikeskustasta.
Karlskronasta jatkettiin taas tietä E22 eteen päin. Matkan varrelta seurattiin yhdet leirintäalueviitat päätyen johonkin pikkuruiseen campingiin, joka vaikutti kuolleelta - tai siltä, että avaa respan ovensa vasta heinäkuuksi/myöhemmin. Melkoisen iso camping seuraavaksi yöpymäpaikaksemme löytyi sitten Hörby nimisen kunnan alueelta Östrä Ringsjö -järven rannalta. Järven rannalla oli alkuillasta tuulista, mutta kun tuuli laantui niin paikalle ilmaantui todella paljon jotain hyönteisiä ...
Uimaan Nemi ei harmikseen päässyt, koska ranta nyt ei vain oikein ollut koirille tarkoitettu tällä kertaa. Leirintäalueelle menevän tien vieressä oli pyörätie, jolla käytettiin koiria lenkillä. Keli oli lämmin joten käveltiin pyörätietä sopivalta tuntunut matka pois päin ja sitten takaisin. Pyörätien vieressä oli iso lehmiaitaus jonne koirat tähyilivät innostuneesti.
Kymmenes reissupäivä - sunnuntai 18.6
Hörbyssä aamu meni jo totutulla rutiinilla: noustiin ylös, käytiin vuoronperään "puuteroimassa nenät", minä lähdin koirien kanssa lenkille, Eetu purki leirin, tulin koirien kanssa takaisin, annoin koirille aamuruuan (iltaruuan antamisesta ei taida olla yhtään merkintää tässä reissukertomuksessa, mutta tokikin ne siis senkin ovat joka päivä saaneet), Eetu lähti suihkuun, minä hengailin koirien kanssa auton lähellä söin samalla jotain ja ehkä luin kirjaa, Eetu tuli suihkusta, minä menin suihkuun ja Eetu jäi hengailemaan koirien kanssa. Sitten minä kävin tiskaamassa astiat eli koirien kupit ja meidän muoviset juoma-astiat.
Ja sitten jatkettiin taas matkaa. Kymmenen aikoihin oltiinkin jo The Sillalla matkalla kohti Tanskaa. Kööpenhaminan ohitustiellä ei ollut ruuhkaa, joten matka eteni ihan joutuisasti. Tanskan läpi menee hyvät moottoritiet, nopeus on enimmillään 130 - tietyöalueilla (joita ei enää ollut niin paljoa kuin muutama vuosi sitten kun oltiin viimeksi noilla teillä) nopeus on 80, joten ne eivät tajuttomasti menoa hidasta (toki perusmoottoritienopeuksissa ei ajella tuolloin, tietenkään). Toisen maksullisen sillan jälkeen pysähdyttiin tankkaamaan, juomaan kahvit ja käymään kaupassa Nyborgissa. Muutamaan kertaan ollaan aiemmilla reissuilla yövytty Nyborgin leirintäalueella, joten kaupunki oli entuudestaan tuttu.
Tanskan läpi päästiin alle neljässä tunnissa. Saksan moottoritiellä vauhdin hurmasta ei saatu pitkään nauttia, koska toistuvat tietyöt alkoivat melko pian. Yhdessä välissä jouduttiin jopa kiertoreitille. Kun Hampuri alkoi lähestymään niin tiet tukkiintuivat ts liikenne seisoi tämän tästä.
Kun vihdoin oli päästy Hampurin ohi niin oli aika etsiä leirintäalue. Saksassa leirintäalue merkkejä ei moottoriteillä näy, joten Hampurin ohittamisen jälkeen käännyttiin pienemmälle tielle - kohti Stadea leirintäalueen löytymisen toivossa. Kun hetkeen aikaan mitään camping-merkkeihin viittaavaa ei näkynyt niin pysähdyttiin käyttämään koirat pissalla, samalla katsottiin Eetun älypuhelimesta löytääkö se leirintäalueita kyseiseltä suunnalta: ei löytänyt, mutta vastakkaisessa suunnassa olisi. Siispä käännyimmekin ajamaan moottoritien toiselle puolelle kohti Soltauta, eikä tarvinnut pitkästi ajella kun tiellä oli ensimmäinen halutun näköinen teltta-tienviitta. Camping ei tokikaan löytynyt heti vaan ajella sai vielä useita kymmeniä (? pitkältä matka silloin ainakin tuntui ;-) ) kilometrejä ennen kuin olimme oikeassa paikassa.
Yövyimme pienen (teko)lammen rannalla helteisessä Saksassa hanhien ja sorsien kaakatusta kuunnellen.
Tällä kertaa leirintäalue oli jossain pienessä saksalaisessa kylässä (Holm-Seppensen), joten ilta- ja aamulenkit tehtiin jossain asuinalueella omakotitalojen pihoja ihastellen.
608,6 km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti